Joukkuepelissä maalit ja pisteet ovat oleellinen osa peliä – voittamisen kannalta oleellisin. En siis ihmettele, että esimerkiksi HIFK:n valmentaja Antti Törmänen hieroo päätä mietteliäänä (HS 27.12.2016). HIFK:llä maalinteko on ollut hitusen hakusessa.

Voittamisen kaava tuntuu paperilla melko selkeältä, mutta käytännössä sen tekeminen ei olekaan niin helppoa.

Fyysiset taidot hiotaan huippukuntoon, teknisesti peliosaaminen hipoo täydellisyyttä ja taktisestikin ottelut pyritään rakentamaan riittävän yksinkertaisiksi, mutta selkeiksi, perustuen omiin vahvuuksiin ja vastustajan heikkouksiin. Henkisiä taitoja, kuten keskittymistä ja fokuksen pitämistä oleellisessa opetellaan. Joukkuehenkeä rakennettaan niin, että voidaan puhua voittamisen kulttuurista. Tapa puhua, ajatella ja toimia autetaan rakentamaan niin, että voittaminen on luonnollinen seuraus toiminnasta.

Jokainen valmentaja haluaa urheilijansa ja joukkueensa menestyvän. Suuri osa miettii päänsä puhki, mitä voisi vielä tehdä toisin, jos menestystä ei tule toivotulla tasolla.

Miksi sitten voittaminen, pisteiden saaminen ja maalien teko, ei onnistu?

Luonnollisesti syitä on varmasti useita. Jos edes edellä mainitut asiat eivät ole kunnossa, tekeminen ei voi olla kovin tehokasta. Ja kun ne ovat kunnossa, herää väistämättä kysymys, mikä on oikeasti tärkeää ja tuottaa tulosta?

Tiedän, että tällainen blogi pystyy vain herättämään ajatuksia ja uusia kysymyksiä. Vastaukset löytyvät, kun ilmiöihin pureudutaan ja syvennytään kunnolla. Se edellyttää oikeiden kysymysten esittämistä ja tietämättömän tilan sietämistä. Sitä, että uskalletaan hakea vastauksia näköpiirin ulkopuolelta.

Tällaisia asioita pohdimme Marko Malvelan kanssa koulutuksessamme Effective coaching. Tällaiset pohdinnat ovat oleellisia, kun kyse on tuloksen tekemisestä urheilussa.