Tutkimusraporttimme aktiivi- ja jo uransa lopettaneiden urheilijoiden henkisestä hyvinvoinnista julkaistiin 8.12.2020 Liikuntatieteellisen Seuran järjestämässä webinaarissa ”Miten huippu-urheilijan mieli voi?”. Tilaisuudessa virisi hyviä kysymyksiä ja kommentteja, myös tilaisuuden jälkeen. Hyvä niin.
Tutkimuksemme mukaan keskiarvoja tarkasteltaessa urheilijat voivat suhteellisen hyvin. Toisin sanoen, he kokivat tyytyväisyyttä ja heidän psykologinen toimintakykyisyytensä oli hyvä. Entiset urheilijat voivat tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin aktiiviurheilijat, mikä on myös tärkeä ja huomioon otettava tekijä. Tutkimuksemme mukaan vajaa neljännes oli masentunut ja ahdistunut. Puolet oli kokenut ylikuormitustilan ja noin 45 %:lla oli ongelmia nukkumisen kanssa. Vaikka hyvinvointia ilmenee, pahoinvointia ei voi sivuuttaa, vaan se tulee ottaa vakavasti.
Tutkimuksessamme teimme suosituksia, mitä kannattaa ja tulee viedä eteenpäin. Kiinnostuneet voivat lukea tutkimusraportin ilmaiseksi netistä (ladattavissa mm. Clear mind oy:n, UTHA oy:n ja Liikuntatieteellisen Seuran sivuilla).
Jäin miettimään henkisen hyvinvoinnin merkitystä ylipäätään urheilussa. Tiedän, että monet valmentajat ovat uupuneita työtaakkansa alla. Tiedän, että monet vapaaehtoisorganisaatiota pyörittävät työntekijät ja vapaaehtoiset ovat pulassa emotionaalisen kuorman ja työmäärän kanssa. Tiedän, että urheilijoiden pahoinvoinnin tunnistaminen, saati matalan kynnyksen oikea-aikainen ja ammattitaitoinen apu ei aina kohtaa, vaan ongelmat pääsevät kasvamaan liian suuriksi, jolloin urheilija kärsii turhaan ja urheilu-uraan tulee turhaa takkua.
Tiedän myös, että urheilussa on toimijoita, valmentajia, johtajia ja terveydenhuollon ammattilaisia, vain joitain ryhmiä mainitakseni, jotka tekevät arvokasta työtä auttaakseen urheilijoita, valmentajia ja urheiluorganisaatioita rakentamaan henkisesti paremmin voivia urheiluyhteisöjä.
Tämä työ on haasteellista ja vaativaa, koska urheilussa eletään paineiden keskellä ja mitalin hohto silmissä. Julkisuus tuo oman lisänsä tähän maastoon. Lajikulttuureissa elävät omat taustaoletuksensa, joiden muuttaminen ei ole helppoa. Intohimo on usein myös ylisitoutumista ja addiktoivaa.
Henkisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa voivavarojen vahvistamisen lisäksi vaativuustekijöiden aitoa tunnistamista ja oikeanlaisia keinoja niiden kanssa elämiseen. Tämä työ tarkoittaa osaamisen vahvistamista ja edellyttää meiltä kaikilta urheilussa toimijoilta auttavaa kättä. Uskon, että se on mahdollista. Luotan, että tämä työ menee eteenpäin.
Toivon, että slogan ”Henkisellä hyvinvoinnilla on väliä” lähtee elämään ja saa ansaitsemansa arvon urheilussa.