Kuuntelin tänä aamuna (keskiviikkona siis) radiota – siellä keskusteltiin aikapommista. Mediassa on kirjoitettu, mikä milloinkin on aikapommi; loma, ruokailu, juominen, parisuhde, lapset, matkustelu jne. Karrikoiden siis kaikki asiat ovat suunnittelemattomina aikapommeja.
Aikapommi ajatus jäi pyörimään mieleeni. Itse asiassa elämänkulussa eri sektoreilla aikapommi-ajattelu istuu hyvin.
Organisaatioissa asioita kasaantuu ja niitä on paljon, kunnes jossain kohtaa on pakko tehdä valinta. Valinnan jälkeen asiat alkavat taas pikku hiljaa kasautua. Sama tapahtuu kotona: epäjärjestys levittäytyy ensin kaapin hyllylle, sitten varastoon, kunnes on pakko siivota sotkut pois ja hetken järjestyksen tunteen jälkeen tavaroiden kasautuminen alkaa uudelleen. Parisuhteessa välien selvittely aika ajoin selkeyttää, missä ollaan menossa. Sanotaankin, että riita puhdistaa ilmaa. Näin ajateltuna aikapommi siis purkautuu aika ajoin ja silloin on pakko aloittaa alusta tai tehdä valinta johonkin suuntaan. Tarvitaan siis kaaosta, jotta järjestystä voi syntyä.
Toisaalta aikapommi käsitteenä viittaa siihen, että pommi räjähtää tietyn ajan päästä, jos ei tee mitään. Aikapomminhan voi purkaa ja ilmeisesti tätä metaforaa käytetään juuri sen takia, että siihen voi vaikuttaa. Toisin sanoen, jos ihmiset suunnittelisivat paremmin, pommi ei räjähtäisi käsiin. Näin elämä tai käsillä oleva asiaa ei olisi kohta kuin ”pommin jäljiltä”.
Miten paljon suunnittelulla etukäteen voi vaikuttaa tapahtumiin? Jos liikaa suunnittelee, menee käsillä oleva aika virhemahdollisuuden ilmaannuttua takaisin suunnitelmaan pääsemiseen, sen sijaan että pyrkisi etenemään kohti haluttua päämäärää – viis suunnitelmasta. Joskus tuntuu, että liika suunnittelu pilaa itse tapahtuman. Pikkutarkka suunnittelu korreloi voimakkaasti odotusten nousuun. Ja jos kaikki odotukset eivät täyty, vesittyy käsillä oleva tapahtumakin, vaikka se olisi ihan riittävän hyvä.
Valmistautuminen on monesti parempi tapa edetä kuin suunnittelu. Organisaatioissa hyvä osaaminen siitä, mitä tehdään eri tilanteissa, esimerkiksi muutoshankkeissa, voi tuottaa parempia tuloksia kuin suunniteltu muutoksen etenemisen malli ja siitä kiinnipitäminen. Parisuhteessa valmiiksi suunniteltu loma ja illalliskeskustelut voi ahdistaa enemmän kuin tieto siitä, että ongelmien ilmaantuessa on varmuus siitä, miten kriisi tai riitatilanteessa toimitaan.
Jotkut näyttävät pärjäävän hyvin elämässä, ihmissuhteissa ja työssä, vaikka aikapommit räjähtävät aika ajoin. Joillekin sopisi paremmin pyrkiä estämään pommien jatkuva räjähtely ja joillakin pommit eivät räjähtele, suunnittelivat he tulevaa tai eivät.